Loishäätö tarkoittaa toimenpiteitä, joilla koiraa suojataan sisäloisilta (kuten madoilta) ja ulkoloisilta (kuten punkeilta ja kirpuilta).

Kaikki koirat eivät tarvitse loislääkitystä yhtä usein. Tarve riippuu mm.:

• koiran iästä
• elinympäristöstä
• ruokinnasta
• liikkumisesta ja harrastuksista

Tavoitteena ei ole lääkitä turhaan, vaan suojata koiraa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Mitä loisia koiralla voi olla?

Sisäloiset

Yleisimmät koirilla tavattavat sisäloiset ovat:

• suolinkaiset
• hakamadot
• heisimadot

Sisäloiset voivat aiheuttaa:

• ripulia ja vatsavaivoja
• laihtumista
• oksentelua
• pennuilla kasvun hidastumista

Kaikki madot eivät näy ulospäin, joten koira voi kantaa loisia ilman selkeitä oireita.

Ulkoloiset

Yleisimpiä koirien ulkoloisia ovat:

• punkit
• kirput
• täit

Ulkoloiset voivat:

• levittää tauteja
• aiheuttaa iho-oireita ja kutinaa
• levitä kotiympäristöön

Miksi loishäätöä ei tehdä aina rutiinilla?

Aiemmin koiria madotettiin säännöllisesti ilman yksilöllistä arviointia. Nykyisten suositusten mukaan:

Turhaa loislääkitystä vältetään, koska:

• kaikki koirat eivät ole samassa riskissä
• liiallinen lääkitys ei tuo lisähyötyä
• lääkkeet kohdistuvat vain loisiin, joita koiralla oikeasti voi olla

Nykyinen suositus perustuu riskiperusteiseen loishäätöön. Metsästyskoirille suositellaan lääkitystä 4 kertaa vuodessa.

Pentujen loishäätö – milloin ja kuinka usein?

Pennut ovat erityisessä riskissä saada sisäloisia, koska ne voivat saada tartunnan jo emältä ennen syntymää tai maidon kautta. Siksi pentujen loishäätö poikkeaa aikuisen koiran suosituksista.

Milloin pennut madotetaan?

Yleinen suositus pennuille on:

• 2 viikon iästä alkaen
• madotus 2 viikon välein
• kunnes pentu on 8 viikon ikäinen

Tämän jälkeen:

• madotus yleensä 3–4 kuukauden iässä
• jatkossa siirrytään aikuisen koiran loishäätöohjelmaan

Pennun madotukset ovat ennaltaehkäiseviä, vaikka oireita ei olisi.

Millä pennut madotetaan?

Pennuille käytetään:

• ikä- ja painon mukaan sopivia matolääkkeitä
• valmisteita, jotka tehoavat erityisesti suolinkaisiin, jotka ovat pennuilla yleisimpiä

Matolääkkeen valinta tehdään aina:

• pennun iän
• painon
• mahdollisten riskitekijöiden perusteella

Miksi pentujen loishäätö on tärkeää?

Hoitamattomat sisäloiset voivat pennulla:

• hidastaa kasvua
• aiheuttaa vatsavaivoja
• heikentää vastustuskykyä

Säännöllinen loishäätö tukee pennun tervettä kasvua ja kehitystä.

Aikuisen koiran loishäätö – milloin tarvitaan ja milloin ei?

Aikuisen koiran loishäätö perustuu elämäntapaan ja riskeihin, ei automaattiseen aikatauluun. Kaikkia koiria ei tarvitse madottaa säännöllisesti, jos tartuntariski on pieni.

Nykyinen suositus on tarveperusteinen loishäätö, ei rutiinilääkitys.

Milloin aikuisen koiran madotus on suositeltavaa?

Madotus on yleensä tarpeen, jos koira:

• syö tai pääsee käsiksi raakaan lihaan, sisäelimiin tai jätöksiin
• metsästää tai syö jyrsijöitä ja etanoita
• liikkuu paljon luonnossa tai vapaana
• elää taloudessa, jossa on pieniä lapsia tai henkilöitä joilla on alentunut vastustuskyky
• matkustaa ulkomaille tai palaa Suomeen
• saa oireita, jotka voivat viitata sisäloisiin (ripuli, laihtuminen, oksentelu)

Näissä tilanteissa madotus tehdään riskin mukaan, ei kalenterin perusteella.

Kuinka usein aikuisen koiran madotus tehdään?

Yleisesti:

• 1–2 kertaa vuodessa voi riittää matalan riskin koiralle
• useammin, jos riskitekijöitä on enemmän esim. metsästyskoirat vähintään 4 kertaa vuodessa, kauden aikana jopa kuukausittain
• joissain tilanteissa madotus tehdään vain tarvittaessa esim. eläinten yliherkkyys loislääkkeille

Kaikkia aikuisia koiria ei tarvitse madottaa säännöllisesti, jos riskiä ei ole.

Ulostenäyte vaihtoehtona

Joissain tapauksissa voidaan käyttää:

• ulostenäytettä, jolla selvitetään, onko koiralla loisia

Jos näyte on puhdas:

• lääkitystä ei välttämättä tarvita

Tämä on hyvä vaihtoehto, kun:

• halutaan välttää turhaa lääkitystä
• koira on oireeton ja matalan riskin ryhmässä

Mitä ei suositella?

Ei suositella:

• säännöllistä “varmuuden vuoksi” madotusta ilman riskiä
• useiden eri matolääkkeiden käyttöä ilman tarvetta
• väärän loisen lääkitystä väärällä valmisteella

Oikea lääke valitaan sen mukaan, mitä loisia halutaan torjua.